Some-kikatussa sängyssä

Minulla on sellainen tapa, että hetki ennen nukkumaan menoa köllöttelen sängyssä ja luen Facebookin ehkä parasta ryhmää: Ei menny niinku Strönsöössä ja tietysti kikattelen. Eihän se helppoa ole lukea kyyneleet silmissä nauraen, mutta se on rentouttavaa. Varsinkin viestiketju tekstiviesti-strömsseistä on hulvaton. Menkääpä lukemaan. Suosittelen käymään läpi myös ne kommentit. Seuraan myös Kyöstiä, kuten 76 000 muutakin.

Mutta minusta tuntuu, että olet ehkä jo huomannut minun viihtyvän näissä ryhmässä. Mistä se johtuu? No, sehän johtuu Facebookin uutisvirran algoritmistä, joka on pahempi kuin työttömien aktiivimalli.

Facebook on säännöllisesti kehittänyt uutisvirran algoritminsa toimintaa. Sisältöjen autenttisuutta ja ajantasaisuutta seurataan uusin käyttäjien antamin signaalein ja erilaisten sisältöjen näkyvyys määrittyy käyttäjien suhtautumisen mukaan. Esimerkiksi Tykkää ja jaa –tyyppinen julkaisu tulee jatkossa saamaan vähemmän näkyvyyttä.

Viimeisin päivitys korostaa entisestään autenttisen viestinnän arvoa. Eri toimijoiden tekemien julkaisujen näkyvyys uutisvirrassa määräytyy monien määreiden mukaisesti, kuten kuinka läheinen kyseinen henkilö tai sivu Facebookin datan pohjalta sinulle on, mutta toisaalta myös julkaisun muilta saamien reagointien, kommenttien ja jakojen määrä vaikuttaa sen saamaan näkyvyyteen.

Algoritmi on siis laskukaava, joka mittaa erilaisia määreitä, joiden pohjalta algoritmi toteaa julkaisun autenttisuuden. Onnistuakseen tässä Facebook on kategorisoinut sivuja pistämällä muistiin, ovatko sivut yrittäneet huijata reagointeja roskapostittamalla tai pyytämällä asiattomasti tai sääntöjen vastaisesti tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja. Esimerkkinä epäautenttisesta sisällöstä Facebook käyttää julkaisuja, joita sivun seuraajat piilottavat ahkerasti uutisvirroissa niitä nähdessään. Samalla Facebook myös opettaa algoritmiaan suosimaan autenttisiksi tulkittuja julkaisuja ja antamaan niille lisänäkyvyyttä.

Algoritmi nostaa siis esille eniten niitä julkaisuja, joihin omat kaverit ovat reagoineet. Algoritmi myös seuraa, miten videoihin reagoidaan, katsotaanko niitä äänet päällä ja kuinka pitkään prosentuaalisesti. Myös videon muoto vaikuttaa sen näkyvyyteen – suora lähetys saa lähetyshetkellään laajemman näkyvyyden kuin normaali videojulkaisu. Videot tuntuvatkin olevan Facebookin lellikkejä, niiden näkyvyyttä pystyy parantamaan helpommin kuin esimerkiksi yksittäisen mainoskuvan näkyvyyttä.

Mutta miten käy tiedonkululle? Minun uutisvirtani on ainakin yksipuolistunut. Ja muutoksesta johtuen algoritmi saattaa näyttää vanhojakin päivityksiä. Kehitys ei helpota ainakaan yrittäjiä. Kommentoippa sinäkin, miten uutisvirtasi on muuttunut.

pexels-photo-267371.jpeg

Suhdepeliä

Tänäänkin on tullut mieleen, miten tärkeää viestintä on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ja miten tärkeää on puhua kohderyhmälle sen kieltä. Jos sanot väärin tai väärässä paikassa, viesti ei mene perille ja se saatetaan jopa käsittää väärin.

Viestintä nimittäin luo merkityksiä. Se on tärkeä keino ihan minkä tahansa suhteen lujittamiseksi, sillä sen avulla voimme rakentaa yhteistä näkemystä ja yhteenkuuluvuutta. Sen avulla voi sitouttaa, erottaa ja saada toimimaan. Sanomatta jättäminenkin on viesti. Mutta jos viestii liikaa, saa kohteen tuntemaan olonsa vaivautuneeksi tai huijatuksi.

Yritysten välisessä viestinnässä oikea viesti luo edellytykset työlle. Ihan yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella.

Voiko viestinnällä olla monia tavoitteita? Minusta voi olla, mutta maksimissaan kolme. Viestinnän tekemistä ohjaa joko asiakas, myynti tai yleisö. Tuotatko sisältöä asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi, vai onko päätavoitteesi saada ostaja vakuuttuneeksi erinomaisuudestasi palveluntuottajana? Vai tiedotatko suurta yleisöä arvoistasi ja valinnoistasi? Yrityksen sisällä on tehtävä päätös, mikä näistä on tärkein. Ja riippuu yrityksestä, onko sen tehtävä niitä kaikkia.

Leikitäänpä ajatuksella, että tuotat sisältöä vain asiakas edellä. Tarjoilet hänelle hopealautasella, tai vähän halvempikin käy, häntä kiinnostavaa materiaalia ja vielä juuri niihin aikoihin ja niissä kanavissa, kun hän kaipaa sitä eniten? Hän muodostaa vähitellen kuvan yrityksestäsi alansa asiantuntijana, näin luottaa sinuun ja puhuu sinusta myös kavereillesi. Puhe ja klikkaukset eivät vielä tuo kassaan kilinää, mutta luottamus helpottaa ostopäätöstä. Kuluu aikaa ja sinun on tunnettava asiakkaasi yhä paremmin ja paremmin, mutta minä uskon, että näin myynti tulee siinä sivussa. Teit yritystoiminnastasi vastustamattoman. Et ollut tyrkky vaan sopivalla tavalla vaikeasti tavoiteltava kohderyhmäsi silmissä (vaikka oikeasti olit vähän tyrkky). Sopivan nöyrällä tee näin -kehotteella varustettu sisältö puree kohderyhmässään taatusti.

Sitten on kohderyhmä, joka haluaisi päästä tasolle, jossa se olisi silmissäsi haluttu. Tällainen on esimerkiksi teinien ja päihdyttäviä juomia valmistavien yritysten suhde. Laki kieltää koskemasta toiseen, mutta kiinnostaa niin pirusti. Toinen ihannoi ja toinen on tyytyväinen ”kasvatustyöstä”, jota oikealle kohderyhmälle tehtävä viestintä tekee väärässä kohderyhmässä. Onneksi useimmiten pienellä tuotekehityksellä tältäkin kohderyhmältä saadaan ns. manit pois (t-paidat ja muu oheistuotekauppa). Yritysidea voi olla niin kiinnostava, että sinun on tehtävä tuote myös kaikelle kansalle, ennen kuin se kapinoi tuotettasi vastaan ja saa sen näyttämään huonolta myös siinä oikeassa kohderyhmässä.

Mutta joo, asiasta kolmanteen. Minä olen siis työkseni tekstisuunnittelija eli copywriter. Mietin, mikä ja missä on oikea kohderyhmä aina kulloiseenkin tavoitteeseen. Ja millä viestillä se saadaan toimimaan. Nöyränä jokaisen haasteen edessä, sillä aina on tärkeää viestiä. Ja tärkeää on myös se, miten sanotaan ja missä sanotaan. Viestinnällä lujitetaan kaikkia suhteita.

Hyvää viikonloppua ja positiivisia viestejä!

 

pexels-photo-165263.jpeg